Kuva per päivä testi – 31. päivä.

Viimeinen kuva 1 kk testissä ”kuva per päivä”. En jatka, koska perhe kärsii tästä ja väkisin otettu kuva on aina väkisin otettu kuva. Paradoksaalista, mutta tämäpä myös on pois siitä ajasta joka minulla on käytettävissä jo otettujen kuvien katselemiseen ja käsittelemiseen sekä muuten valokuvauksen parissa touhuamisesta (kameraseura, opiskelu).

Jos olisin työtön, eläkkeellä tai ammattikuvaaja tai muuten kuvauksen parissa töissä, niin tämä voisi olla ihan ok ajanvietettä. Nyt työssäkäyvänä perus Börjenä tämä ei tunnu sopivalta ajankäytöltä. En myös keksi kuka ihmeessä tästä jaksaa olla kiinnostunut edes läheisimmistä kavereista? En itsekään jaksa jokaisen tutun kaikkia kirjoitelmia lukea joka päivä tai edes FB postauksia (sorry kamut). JOS sittenkin jatkan, niin teen sen ihan omaksi ilokseni ja hyödykseni enkä julkaise kuin satunnaisen kuvan silloin tällöin. Useimmiten varmaan ilman selityksiä tai tarinaa.

Perusteluja puolestakin toki on. Olen ottanut jonkun ihan ok kuvankin jollaista en olisi ottanut ilman tätä testiä. Suurin osa niistä on kylläkin kovalevyllä ja tulevat sinne jäämäänkin. Tähän kun piti laittaa vain kuvan per päivä. Opettaahan tämä jonkinlaiseen kurinalaisuuteen ja pakottaa näkemään ja valitsemaan aiheen nopeasti ja sillä sitten mennään (ei ole arkena aikaa keksiä ja kokeilla montaa eri aihetta). Se esillä oleminen ja somen hyödyntäminen & itsensä esilletuominen ei oikein kolahda. Taidan olla liian suomalainen siihen ja some introvertti.

On kai se Facebook aika hyvä paikka itsensä esille tuomisessa. Voi vaikka maata kotona muuten koko päivän, mutta sitten käydä ulkona puoli tuntia ja sitten voi jakaa kuvan, kuinka kävi ulkoilemassa reippaana kauniin perheen ja iloisen koiran kanssa (vai oliko se päinvastoin?). Mieluiten tietenkin vaikka jonkun tapahtuman läheisyydessä, jotta sinut voidaan yhdistää siihen (kävi ketale sielläkin..). Voi vaikka syödä kuutena päivänä viikossa Jalostajan hernekeittoa (tämä ei ollut mainos enkä saanut tästä maksua) ja yhtenä päivänä 7-ruokalajin menun yhtä monen eri viinin kera ja julkaista sitten kuvan jälkimmäisestä. Näin voin osoittaa harrastavani aktiivista ulkoilmaelämää ja ylellistä gurmee ruokailua ja arvaa tuleeko 33 % kavereista kateellisiksi🙂 Jotenkin tulee näistä touhuista kyllä muinainen Egypti mieleen missä oli pakkomielle ikuisesta elämästä ja nimen pysyvyydestä. Ihmiset haluavat rakentaa itselleen virtuaalipyramidit ja nimi esitetään/”suojellaan” nykykartusseilla (esim. profiilikuvat).

_DSC2997

Lukiko joku tänna asti? Päivän kuva on toki minun ottamani (aamulla töihin mentäessä), mutta kuva kuvassa on Pia Jalkasen ottama. Valitettavasti malli on joku versio Börjestä ja vielä valitettavampaa on, että kuvauksessa ei käytetty stylistiä eikä meikkaajaa. Tokkopa olisi kukaan tarttunut haasteseenkaan tehdä mokomasta äijästä edustuskelpoista.

PS. FB ilmiöistä ja kuvahaasteista suurin osa tuntuu olevan viihdettä tai sitten joku taho kerää käyttäjistä ”tarpeellista tietoa” (mihin tarpeeseen ja käyttöön sitten menevätkin). Arkihaaste keväällä oli kuitenkin mielestäni hauska keksintö. Arkihaasteen kuvista ei kaikista olisi näyttelyksi asti PERIn seinille, mutta tulipa ihan normaali kaunistelematon huhtikuu 2014 dokumentoitua isolla joukolla – no, varmaan joku ehkä siivosi työpöytänsä ennen kuvan ottamista tmv.

Kuva per päivä testi – 30. päivä.

Puuhaamu puuseinällä puutaloalueella puuhastelemassa pahojaan!

Samaista varjoa olen kyllä varsin monena aamuna/iltana katsellut kun olen kävellyttänyt koiraa. Nyt oli jopa kännykkä mukana, joten otin siitä kuvan. Tiedä sitten näkeekö kukaan muu siinä kaadettujen puiden haamun puutalon seinällä, mutta sellainenpa tuli minulle mieleen.

WP_20141230_19_04_59_Pro__highresbw

Kovasti taas mietin laitanko tämän mustavalkoisena vai värikuvana ja päädyin mustavalkoiseen. Katuvalojen värintoisto ja kännykameran tulkinta samaisesta ei ole kovin imartelevaa katsottavaa.

Kuva per päivä testi – 29. päivä.

Pari hassua päivää vielä tätä touhua. Pitäisikö jatkaa? Kohta pitänee päättää.

_DSC2973

Abstraktin näköinen viritelmä. Neljä punaista ruusunkukintoa kuivuvat tuossa talouspaperilla tulostimen päällä ja kaapissa on muinaisen TV tason lasilevy. Siihen yksi kukinto, valot sammuksiin ja pyöränvalolla (LED sellainen) valoa päin kukkaa. Tason myötäisesti kuvattuna, niin näkyy heijastus melkein yhtä vahvana kuin oikeakin kukka. Ihan kiusalla rajattu neliöksi ja käännetty 90 astetta. Huolellisemmin olisin voinut tämän tehdä, mutta tänään ei ollut sellainen päivä.

Kuva per päivä testi – 28.päivä.

Olkoon järkkäri tai kännykkäkamera tai filmivempele käytettävissä, niin EI normaali homosaapastelija immeinen tarvitse kuvaa per päivä. Ei muistin virkistämiseksi. Ei tapahdu per päivä niin pal dokumentoitavaa. En ole niin pal kaunis, että tarvitsen selfien per päivä. Ei ole edes lemmikit niin merkillisen kuvaukselliset, että JOKA päivä olis pakko ottaa otuksista kuvaa.

Jooooo.. Kännyissä on kamera ja siten siis voi ottaa vaikka kuvan per tunti jos huvittaa. Jokin merkitys pitäisi talenteella mielellään olla ja siis joku syy miksi  kuvan otti. Ei mitään maailmaa syleilevää ja ylevää tarvitse olla. Kuva per päivä voi ehkä olla riittävä syy, mutta onko ne kuvat silloin pakko laittaa julkisesti esille muiden riesaksi?

Tämän päivän kuva tulee vasta tänään ja 29. päivänä esille. Eilen illalla tuli joku vatsamurhe ja pidin seuraa IDOlle ja punaiselle ämpärille loppuillan ja osan yöstä. Aamulla ”virkeänä” töihin. Tuottavuus ei ollut ihan kohdallaan, mutta olinpa tunnollinen työntekijä kuitenkin.

_DSC2871

Ruissalo / Kuuva tällä kertaa. Aurinkokin näyttäytyi ihan 3 min verran!

…ja kuvien siirtämisestä tulee WP:ltä virheilmoitukset! PÖH!!

Kuva per päivä testi – 27. päivä.

Joulu on ohi ja kaupat taas uaki. Piti siis piipahtaa perheen kanssa shoppaushelvetissä joka alkaa ämmällä ja sijaitsee Raision suunnalla. Seuraavan kerran kun mennään moiseen paikkaan porukalla, niin pitää varmistaa, että kaikilla on puhelin mukana ja kaikki ymmärtää kellonajat. Nyt piti yhtä joukosta metsästää yli puoli tuntia – siis sitä ainoaa jolla ei ollut puhelin mukana tietenkin.

_DSC2152

Onneksi ehti aamulla käydä rauhoittumassa Nautelankoskella. Joskus siitäkin parempaa kuvaa..

Kuva per päivä testi – 26. päivä.

Perinteinen kyläilypäivä perheen kanssa isän luokse Mustiolle. Ihan mukava keli ja kauniit maisemat matkan varrella. Aurinko näyttäytyi vaihtelevasti ja radiosta tuli varsin kelvollista musiikkia. Kiireettömästi kun ajeli, niin tankki täyttyi matkan edetessä. Siis ainakin ajotietokone sanoi lähtiessä, että tankissa olevalla polttoainemäärällä ajaa 500 km ja kun pääsi perille 120 km ajettuamme, niin tankissa olevalla polttoainemäärällä olisi ajanut 660 km. Takaisin taas Turussa ja 500 km. Ikään kuin ei olisi käynytkään missään – tosin kello kyllä väitti muuta ja nälkäkin oli taas vaikka järki väitti vastaan – nälän osalta. Sehän on toki täysin loogista, että tankkiin ilmiintyy bensaa ajon aikana🙂

_DSC1884

Ulkoeteisen ikkunoissa isän luona oli jääkukkia. Ei mitään supererikoisenspesiaalikauniita, mutta valo osui mielestäni niihin ihan kivasti, joten siitä sitten päivän kuva.

Kuva per päivä testi – 25. päivä.

Kaunis päivä!

Onneksi ehti ulos nauttimaan hienosta ilmasta. Tunniksi päivällä ja tunniksi illalla. Oikein virkistävä kokemus! Aurinko oikein lämmitti kasvoja ja virkisti mieltä. Olisi kyllä ollut oiva päivä ihan kokopäivän retkelle, mutta todennäköisesti en olisi sellaiselle kuitenkaan lähtenyt vaikka olisikin ollut väljempi ohjelma päivälle. Laiskuus olisi varmaan voittanut.

_DSC1778

Jotenkin tuli tuijotettua niska vääränä oksia päivän lenkillä. Lumi korosti muotoja ja aurinkoinen ilma tehosti kontrasteja ja loi kauniin kultaisen ja sinisen taustan. En väitä, että juuri tämä on paras päivän kuvista aiheeseen liittyen, mutta joku kuva piti valita, joten se olkoon tämä.